Pieni sammakko - A little green frog

Ai mitä nuo vaaleanvihreät keot ovat? No sammakoita tietenkin! Viime aikoina olen neulonut paitsi sammakoita, myös käärmeitä, vesikirppuja ja ankkoja. Hauskaa!

Kummipoikani (siskon poika) täyttää kaksi vuotta helmikuussa, ja neulon hänelle lahjaksi Jen Smallin Pondemonium-villapaitaa. Tällä hetkellä suurin osa vartalosta on valmis, ja minulla on vielä melkein kuukausi neulonta-aikaa jäljellä, joten tämä synttärilahja saattaa valmistua ajoissa! (Olen itse siitä aika yllättynyt.)

Ihastuin malliin ensi näkemältä, koska siinä on eläimiä ja se perustuu hauskaan lastenlauluun (mikä vielä parempaa, lauluun, jota Suomessakin lauletaan). Pelkäsin alkuun, että kahdella värillä neulominen (onko se oikeastaan kirjoneuletta?) olisi vaikeaa, koska tähän mennessä ainoa kokeiluni sillä saralla ei ollut kovin onnistunut... Mutta olen ihan tyytyväinen työni jälkeen, ja höyrytys toivottavasti hoitelee loput. Onneksi villapaidan saa neuloa melkein kokonaan pyöröpuikoilla, myös hihat.

Pidin pientä taukoa neuleen kanssa, sillä en millään uskonut, että se mahtuu kummipojalle. Ohjeen suurin koko on nimittäin 18 kk, ja kummipojalla on kuukausia täynnä melkein 24. Ehkä kummipoikani on kääpiö, mutta vaikuttaisi siltä, että puolitoistavuotiaan villapaita voisi mahtua pojalle vielä ensi syksynäkin. Sen parempi, sillä en oikeastaan halunnut laskea seuraavaa kokoa, vaikka se ei olisikaan vaatinut kuin hiukan vaivaa. :)

Neulonkin varmaan tiiviisti tätä paitaa seuraavat viikot, mutta jos aurinko paistaisi, voisin vaikka kuvata vähän lankaa...


Guess what those light green mound-shaped things are? Frogs, of course! Lately I've been knitting not only frogs, but snakes, bugs and ducks as well. Great fun!

My nephew will be two in February, and I'm knitting him a Pondemonium sweater by Jen Small. At the moment I've already knit most of the body, and I still have almost a month knitting time left. So this birthday present might actually be finished on time! (I'm a bit surprised myself.)

I really really like this pattern, and what's not to love in a sweater with the aforementioned animals involved and which is inspired by a funny children's song (we sing it in Finnish too, and I liked it as a kid myself). I was a bit worried since this is my first attempt in stranded colourwork (well, I did try it once before but that really didn't work out), but I wanted to knit this sweater terribly. And the fact that it's almost completely knit in round makes things a lot easier. I'm pretty satisfied with my work so far, and a little steaming should do the rest.

I actually took a little time out with the sweater, since I had to do some measuring before I was ready to go on. You see, the largest size the pattern is given in is 18 months. But even though my nephew is 24 months, the sweater seems to be big enough (and I mean the measurements in the pattern, so it's not just my gauge being way off) for him to use now and probably next autumn too. All the better for me, I didn't have to calculate anything... Though I'm beginning to wonder if my nephew is a midget.

I'll be working on Pondemonium the next couple of weeks. I hope the sun shows up though, I've got some yarn to photograph...