A fetching present

Vaikka tänä vuonna luulin aloittaneeni lahjojen tekemisen ajoissa, olen joutunut vähentämään itsetehtyjen lahjojen määrää joulun lähestyessä. Olen tosin enimmäkseen keksinyt vielä parempia lahjaideoita tilalle, joten en ole kamalan pettynyt. Lisäksi päätin olla stressaamatta lahjoista: lahjojen antaminen on minusta hauskaa, joten en halua pilata iloa hermoilemalla tekemättömien lahjojen määrästä. Matka vanhempien luo joulunviettoon estää sopivasti tekemästä viime hetkiin asti lahjoja (aina se ei ole estänyt, mutta tänä vuonna päätin olla laiska).

Although I got an early start with presents this year (or so did I think), I`ve had to cut back the amount of self-made gifts. I guess it`s ok - mostly I`ve found something even more suitable for the person in question. Plus I decided no matter what, I`m not going to get stressed. I really like giving gifts so I don`t want to spoil the fun by spending every minute before the holidays agonizing about un-sewn things. And as I want to get to my parents a few days before Christmas I really don`t have that many days left.

Yksi itsetehty lahja on jo päätynyt saajalleen, ja kuulin juuri, että paketti on avattu. L:n synttärit olivat 19. päivä, ja koska annoin vain yhden paketin, annoin L:lle luvan joko avata sen merkkipäivänä tai odottaa jouluun. Neuloin Fetching-kämmekkäät, kuten sovimme lokakuussa. Kämmekkäät valmistuivat kyllä jo melkein kaksi kuukautta sitten, mutta odottelin monta viikkoa sopivaa mielialaa lankojen päättelyyn (kuinka kauan siihen oikein voi mennä?!?) ja ennenkaikkea odotin, että saatavilla olisi yhtä aikaa sekä mannekiini että valoa kuvausta varten. Kuten kuvista näkyy, molemmat toiveet eivät toteutuneet yhtäaikaisesti... (Ja minulla sattui olemaan päällä mustaa tai valkoista - todella fiksua.)

One gift I`ve knit has already made it to it`s recipient, and I just heard it`s been opened too. L had her birthday December 19th, and since I gave only one present I told her she can choose whether to open it today or wait for Christmas. I knit her a pair of Fetching she requested back in October. I knit the mitts almost two months ago, but had to wait several weeks for the mood for weaving the ends in (how difficult can that be?) and, more importantly, having both light and someone modeling them. Unfortunately those things didn`t happen at the same time, as you can see from the photos... (And then I had to wear either black or white - how smart.)





malli: Fetching
lanka: Austermannin Inka-Color väri 29
puikot: bambusukkapuikot 4 mm

pattern: Fetching
yarn: Austermann`s Inka-Color no. 29
needles: 4.0 mm/U.S. 6 bamboo dpn`s




L toivoi pidempää ranneosaa, joten neuloin palmikkomallikerran viisi kertaa kolmen sijaan. Neuloin myös muutaman kerroksen enemmän peukaloon ja ennen ylintä palmikkokerrosta. Omissa kämmekkäissä yläreunan rullautuminen on vähän ärsyttävää mutta ilmeisesti väistämätöntä* picot edge bind offin kanssa, joten päättelin sen sijaan ihan perinteisellä tavalla - picot edge bo on kyllä nätimpi.
L sanoo rakastavansa näitä, ja olen itsekin tyytyväinen. Lanka on pehmeää ja todella lämmintä. Palmikot toki näkyisivät paremmin vaaleammassa värissä, mutta mehukas punainen tekee kämmekkäistä vielä lämpimämmän oloiset.
*Halusin nähdä, miten muiden kämmekkäille on käynyt, ja googlettaessani löysin mm. Fetching Knit Along -blogin.

L asked me to make the cuff a bit longer for her, so I repeated the cable pattern for five times instead of only three. I also knit a couple more rows for the thumb and before knitting the top cable round. One thing that`s been mildly disturbing in my pair is the curling on the top, which seems to happen to every pair with the picot edge bind off*, so I did the regular bo instead. I think the picot bo looks better, though. L claims to love these, and I`m satisfied with them myself. The yarn is real warm and also nice and soft - of course you`d see the pattern better in a lighter shade, but the rich colour makes the mitts feel even more warm, I think.
*I googled to see what happened to other people`s mitts, and found Fetching KAL while at it.

L siis tiesi mitä paketissa oli, mutta yritin vähän hämätä antamalla kovan paketin pehmeän sijaan - tykkään pakata lahjat niin, ettei niistä heti arvaa sisältöä. Vähän enemmän jännitystä saajalle. Sitä paitsi nämä näyttivät ihan mansikkahillolta pakattuna lasipurkkiin.:)

Of course L knew what she was getting, but I had to try and confuse her by giving a hard parcel instead of a soft one - I like packing gifts in a way it`s not easy to guess what it is. Makes it more exciting, you know? Plus these really looked like jam once they were in a jar.





Tulin juuri kotiin Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas -baletin esityksestä (uudistettu versio Pähkinänsärkijästä). WOW! Olen ollut todella stressaantunut pari päivää (en nuku, en syö, en tee edes sitä mitä pitäisi) tehdessäni asioita jotka pitäisi ehtiä tehdä ennen Helsingistä lähtöä, joten ehdin jo katua lupaustani lähteä J:n kanssa balettiin. Mutta tämä oli juuri sitä mitä tarvitsin! Menimme vähän ennen esityksen alkua kysymään noutamattomia varauksia, ja saimme hyvät permantopaikat 10 euroa per lippu. Kaksi tuntia ja 20 minuuttia satumaassa, ja stressini oli (melkein) kokonaan poissa. Ja olen leijaillut fantasiamaailmassa loppuillan.

Olen nähnyt Pähkinänsärkijän ennenkin, mutta se esitys (Petipan koreografia) oli todella erilainen kuin nyt näkemäni, Wayne Eaglingin ja Toer van Schaykin koreografia. Tykkäsin tästä kyllä hurjasti, ja lapsikatsojille oli varmaan mukavaa, että esityksessä tanssimassa paljon lapsia.

I just came home from a performance of The Nutcracker and the Mouse King (kind of updated version of The Nutcracker) and ...WOW! I`d regretted already for agreeing to go with J, since I was majorly stressed out for a couple of days (in a 'can`t sleep, can`t eat, can`t even do the things I should'-state) due to the amount of things to do before leaving Helsinki. But this was just what I needed! We went a little before the performance was to begin and asked for reserved-but-not-purchased -tickets, and got good seats for only 10 euros each. Two hours and 20 minutes of magical fairy-tale land later, my stress was (almost) completely gone, and I`ve been partly in a fantasy land the rest of the evening.

I`ve seen The Nutcracker before, but that performance (I think it was Petipa`s coreography) was quite different from this (coreography by Wayne Eagling and Toer van Schayk). I really loved this version too! There were many children performing in addition to adult dancers - that must be really nice for the kids in the audience to see.