Sulle salaisuuden kertoa mä voisin

Marraskuun loppuessa loppui myös sny-salailu. Minun pakettini menivät Saritalle, joka aloitti bloggaamisen lokakuussa. Aluksi ajattelin, että blogittomalle voisi olla vaikeampi keksiä lahjoja, kun ei blogin kautta voi urkkia tietoja ihmisestä (sain tietää Saritan blogista vasta marraskuussa), mutta loppujen lopuksi tuntui, että ideoita olisi riittänyt, jos sny-kierros olisi jatkunut pidempään. Tuntui vähän haikealta lähettää viimeinen sny-posti, joka koostui alla olevasta (kuvat on otettu illalla huonossa valossa, pahoittelen):



Tuo kääryle on siis sukkapuikkokotelo, siinä on lokeroita puikoille kahdessa kerroksessa ja pieni tasku kerroslaskureille yms. tilpehöörille. Oli huono idea tehdä päällys sisustukseen tarkoitetusta sametista, koska sen reunat purkautuivat todella paljon ja se oli paksua ja hankalaa ommella (puuvillasta olisi saanut siistimmän) mutta se oli minusta niin kaunista ja sopi hyvin yhteen lehtikankaan kanssa.





Lisäksi lähetin nämä: eebenpuiset puikot - halusin ostaa ylelliset puikot, ja ajattelin eebenpuisten sopivan saajalle - , kaksi kerroslaskuria, joita Sarita oli kaipaillut, kelautuva mittanauha-avaimenperä (haluan sellaisen itsellenikin), joulukalenteri ja lampaan muotoinen piparkakkumuotti. Näiden oli tarkoitus matkustaa nätisti puikkokotelon sisällä (paitsi piparimuotin), mutta ompelussa tuli ongelmia, joiden takia kotelo ei ollut ihan valmis viimeisenä postituspäivänä. Niinpä se saapui Saritalle bonus-yllärinä joulukuun puolella, kun en halunnut koko lähetyksen myöhästyvän. Osasta muitakin paketteja otin kuvia silloin kun lähettelin, mutta violetit/luumunsävyiset langat eivät toistu kovin hyvin valokuvissa. Paketeissani oli näin jälkeenpäin ajatellen aika vähän lankaa, mutta jos metrit lasketaan, näyttääkin vähän toiselta: synttäripaketissa syyskuussa nimittäin oli Merino Silkiä, jossa niitä metrejä taitaa olla jotain 1400. :)

Minun salainen ystäväni oli siis Tiina, jota kiittelin joulukuun ekan päivän postissa. En ole vielä ehtinyt Menitaan hakemaan viimeisintä sny-lahjaani, lahjakorttia, mutta sen ajatteleminenkin nostaa hymyn huulille. Muista paketeista bloggasin täällä ja täällä. Tiinan lähettämästä Butterflysta osa on päätynyt BO:ksi pukinkonttiin (huivi on valmis, mutta haluaisin ottaa siitä kuvan ulkona valoisalla, eikä toistaiseksi ole onnistanut), ja muillekin langoille on mietitty kohdetta.

Salainen ystävyys oli tosi hauskaa, kiitoksia vielä blogiteitsekin Kristelille emännöimisestä! Osallistun toistekin vastaavaan jos saan tilaisuuden - lahjojen lähettäminen (ja saaminen) on mukavaa. Toivottavasti muilla on ollut yhtä hyvä mieli tämän ansiosta kuin minulla!

This post is all about the Finnish Secret Knitting Pal - thing, which ended in November. Above is a needle case and other stuff which were my last package for Sarita, whose pal I was. The needle case ended up a bit wonky - it wasn`t that good an idea to use thick velvet meant for cushions, it frayed A LOT and was difficult to sew. But the colour was so beautiful. In the other pic there are ebony dpn`s, row counters, a measuring tape, an advent calendar and a sheep-shaped cookie cutter.

I had loads of fun both sending gifts to Sarita and receiving them from my SP Tiina. I think I`m going to miss being somebody`s secret pal and getting fun mail (packages are lovely to get, and I very rarely get them). Hope I`ll have a chance to participate into something similar again!