skip to main |
skip to sidebar
Viimeaikaiset näpertelyni: siskon synttäri- ja nimipäiväkortit. Kristina sai lintukortin ekan version, mutta sitä ei tullut skannattua. Ja korteista tulee tosi huonoja valokuvia, ainakin minulla.
My crafts of late: a birthday card (the first one) and another card for sister. Lovely Kristina got the first version of the bird card, but I didn`t have time to scan it. And cards really do not photograph well.
Olen aika tyytyväinen siskon synttärikorttiin (ylempi), koska en ole juurikaan askarrellut kortteja. Ja nättien paperinpalojen säilyttäminen näköjään kannattaa: taustan paperi on vanhasta Noa Noan mainosvihkosesta!
Ostin myös ensi kerran kortintekopaketin Tiimarista. Kuten sanottu, en ole mielestäni vahvimmillani korttien tekemisessä, ja jotenkin vastustan settejä, joissa on tarvikkeet ja ohjeet tietynlaisiin kortteihin (tietysti moni käyttää settejä tehdäkseen jotain ihan muuta kuin ohjeissa, eikä siinä ohjeiden seuraamisessakaan mitään pahaa ole - saan vain joskus tyhmiä päähänpinttymiä...), mutta kuvan nainen (Suomen kuvalehdestä vuodelta 1951) tarvitsi ehdottomasti timanttikorvakorun. Muuten kortti on use what you`ve got -hengessä tehty; ruusut on leikattu pari vuotta vanhasta Ikean kankaasta.
I`m pretty pleased with sister`s birthday card, considering I`m not really a card-making person. It also shows that there`s some sense in saving pretty scraps of paper etc.: the paper in the background is from an old Noa Noa catalogue. I also bought a card making kit for the first time. As I said, I haven`t really thought I have what it takes to make beautiful cards, and I have something against the kits that give you material and instructions for a certain kind of card (not to say you can`t use them differently, of course, and probably many do; and there`s no harm in following the rules either - I just get these funny ideas). But the lady (cut from a 1951 magazine) just had to have a diamond earring. Otherwise I pretty much used what I got: the roses are cut from a piece of Ikea fabric, bought some years ago.
Kummipoikani, siskoni poika pikku A vietti ensimmäistä syntymäpäiväänsä perjantaina. A ei olekaan enää vauva - hän tuntuu kasvavan niiin nopeasti, varsinkin opittuaan kävelemään (tai paremminkin juoksemaan). On kuin A olisi ollut olemassa paljon pidempään kuin vuoden, on vaikea muistaa millaista oli ennen kuin tapasin hänet ensimmäisen kerran vajaan vuorokauden ikäisenä. Olen onnekas kun olen voinut viettää paljon aikaa A:n kanssa ja tutustua häneen kunnolla jo vauvaiässä - toivottavasti siihen on jatkossakin mahdollisuus.
Little A, my nephew, had his first birthday on Friday. Not a baby anymore. He seems to be growing up so fast, especially now when he`s suddenly started walking (or running, more like it). It also feels like he`s been around forever, it`s hard to remember how things were before he was born. I`m really happy for having been able to spend a lot of time with A and bonding with him, and hopefully I`ll continue doing that.
Tiedän, että kolme lahjaa yksivuotiaalla on ehkä vähän liioittelua. Mutta minusta poikaa voi hemmotella nyt, kun hän on liian pieni ymmärtämään, että häntä hemmotellaan. Yksi lahjoistani oli ostettu, Zdenek Milerin Myyrän housut -kirja. Rakastin myyrää lapsena (ja vieläkin) ja on hauskaa, että myyräkirjoja, dvd-levyjä ja muuta tavaraa on saatavana. (Arvaa, mitä saat lahjaksi tulevaisuudessa A!)
Now I know three presents might seem a bit much for a 1-year-old. But I think it`s okay to spoil A a little when he`s still too young to know he`s being spoiled. One of my presents was bought: one of Zdenek Miler`s Mole books. I loved the Mole as a child, in fact I still do! It`s great they sell books, dvd`s and other Mole stuff again. (Guess what you`ll be getting in the future, A?)
Tuunasin pari H&M:n bodya kontaktimuovisapluunoiden avulla. Keltainen valasbody on suosikkini - en välitä khakin vihreästä, mutta bodyt myytiin yhdessä (oli muuten vaikeaa löytää niitä ilman kuviota/printtiä). Vihreä dinobody sopii kuitenkin toiseen lahjaan:
I customized some onesies from H&M by stenciling a whale and a dino on them - I like the one with whale better. Khaki green isn`t my favourite, but the onesies were sold together (and it wasn`t easy finding ones without pattern/print). And the green one goes with another present:
Dinosaurus saattaa näyttää hiukan uhkaavalta, mutta ei syytä huoleen: se on stegosaurus, kasvinsyöjä ja oikeastaan aika lempeä. Sillä on siniset silmät (ainoa sopivanvärinen lanka varastossani) ja kukikas vatsa, niin kuin vikasta kuvasta näkyy. Jalat ovat toiselta puolelta ruutukangasta ja ne liikkuvat. Tein 'nappinivelet', ilman nappeja tosin, jotta lelu olisi turvallinen. Mitähän 'button joints' on suomeksi? Kuvatessa ei ollut paljoa valoa, kuvien laatu ei ole paras mahdollinen...
Don`t be afraid! He might look a bit menacing, but he`s a stegosaurus. Meaning he`s a vegetarian and quite gentle. He`s got blue eyes (the only suitable colour I had), flowers on his belly, and green and white gingham on the other side of his legs, as you can see in the last photo. You can move his legs, since I made button joints. Without the buttons though, since I wanted him to be as toddler friendly as possible. Sorry, I didn`t have much light while taking the photos.
Halusin tehdä dinosauruksen luettuani Kristinan tämän postin. Lentolisko, jonka Kristina on tehnyt yhteistyössä poikansa kanssa, on HIENO! (Ja on hauskaa, että se on äidin ja pojan yhteistyön tulosta.) Kristina esitteli myös ostamansa dinosauruskaavan. Minulla ei aikaa etsiä kaavaa, joten piirsin sen itse.
Ottaen huomioon sen, etten ole koskaan tehnyt minkäänlaista pehmolelua*, kaavasta tai ilman, dinosta tuli mielestäni ihan hyvä. Jos minulla olisi ollut enemmän aikaa ompelemiseen (ks. tämä posti), olisin varmaan muokannut vielä kaavaa ja tehnyt toisen version. Ehkä sitten myöhemmin, ehkä ei - haluaisin kokeilla muita pehmoleluja seuraavaksi. Täytyy viedä ompelukone pian huoltoon.
*Valehtelin - tein kerran kissan, mutta se oli niin yksinkertainen, ettei sitä lasketa.
I got inspired to make a dino softie from this post by Kristina. How cool is that flying dino she`s made in collaboration with her son?! Very cool. (And I love the fact they worked together on it.) Staring at her dino and the picture of the dino pattern, I knew I wanted to make one for little A. Only I didn`t have a pattern at hand, so I drew it myself. Considering I haven`t ever done a softie, neither with a pattern nor of my own design*, I think the stegosaurus turned out okay. If I`d had more time to sew it instead of one afternoon (see this post), I`d probably called it a beta version and tried to better the pattern. Maybe later. And maybe not - I`d like to try my hands on other softies next. Have to take that damned sewing machine to the repair soon.
*Oops, I lied - I made a cat once, but it was so simple it doesn`t count.
A:n mielestä hauskin lahja taisi kuitenkin olla lahjapaperi.
Being a toddler, A seemed to find the wrapping paper the best present of all.
Hyvää ystävänpäivää kaikille blogiystäville!
Happy Valentine`s for all my blog friends!
Ompelukoneongelmat, synttärilahjat ja taistelu flunssaa vastaan saivat minut luopumaan käsintehtyjen korttien näpräämisestä (kaksi tein, mutta ne oli niin yksinkertaisia, ettei niitä lasketa). Onneksi korttilaatikosta löytyi muutama sopiva. Nämäkin lähtivät postissa, ystävälle jolla on enemmän tukkaa ja paremmin käyttöä pinneille, toivon.
The trouble with the sewing machine, birthday crafting and fighting a flu resulted in no hand-made valentine`s day cards (well, two, but they were so easy they don`t count). Luckily I had some suitable one`s in my card box. These were also sent to a friend with hair more suitable for hair pins.
Äidillä on lomaviikko, ja pian lähden hakemaan hänet junalta. Perhekeskeisen loppuviikon lomassa yritän blogata kummipojan lahjoista - mutta vasta kun ne ovat synttärien viettäjällä, siltä varalta että sisko käy täällä kurkkimassa. Tässä kuitenkin vähän esimakua:
Mum has some time off from work and will visit us (most importantly nephew) for the rest of the week. I`ll try to post photos of nephew`s presents later this week though - AFTER he`s got them, just in case sis is lurking here. Here`s a sneak preview:
Huh! Olen ommellut koko päivän, tai ainakin viisi tuntia putkeen. Sain melkein valmiiksi synttärilahjat (tai ainakin sen ommeltavan osan) ja sängynlaidanpehmusteen kummipojalle, kuvia en ehtinyt ottaa. Tämän ompelumaratonin syynä ei tällä kertaa ole asioiden viime tippaan lykkäämiseen taipuvainen luonteeni, vaan ompelukone, joka asuu luonani*. Se päätti mennä lakkoon vähän aikaa sitten. Ensin se sylkäisi käsipyörän sisältä pätkän rautalankaa, mutta se ei vielä tehnyt ompelemista mahdottomaksi (vaikka vähän hankalaksi). Kun en tätä huomioinut sen kummemmin, kone sai kai tarpeekseen, ja päätti lakata ompelemasta kokonaan. Nyt on vikaa sukkulan (onkohan se se suomeksi?) ja neulan kohtaamisessa - oikeastaan tiedän, missä vika on (kiroiltuani ja googlattuani aika pitkään - on vaikeaa etsiä tietoa jos ei tiedä mitä etsii tai mitä osat ovat nimeltään oikeasti) mutta en osaa korjata. No, kone oli varmasti muutenkin jo huollon tarpeessa.
*Kone on siskon, mutta on ollut lainassa noin puolitoista vuotta. Kiitos sisko.
Ystäväni P pelasti: antoi minun mennä käyttämään omaa upouutta, käyttämätöntä Husky Stariaan - sama kone muuten jonka ostamista pohdin. Paniikki vältetty. (Hartiat kyllä soimaa tuosta ompelemisen määrästä huonolla tuolilla.) Sivumennen sanoen, miksi ihmeessä ohjekirja tarjoaa joka ongelmaan ratkaisuksi vain langoittamista uudelleen?
Whew! I`ve been sewing all day, or at least five hours. As you know I have birthday presents to make, and now I`m mostly done (with the sewing part). Plus I finished a crib bumper for nephew. No pics yet, though. The reason for this kind of sewing marathon isn`t (for once) my habit to procrastinate until it`s almost too late. This time I have someone else to blame, that is, the sewing machine living with me.* It decided to go on strike a while ago: after I`d ignored the piece of wire it spit out from it`s handwheel, making sewing not impossible but somewhat difficult, it now has problem with timing. This was a conclusion I reached after many bad words and lots of googling (it`s not easy if you don`t know what`s wrong and/or know the correct names for the parts). And despite my best efforts, I can`t fix it. Well, I guess the machine was long due for a good tuning.
*It`s sister`s, but I`ve borrowed it about one and a half years. Thanks, sis.
Luckily my friend P came to the rescue: she was sweet enough to let me go and use her brand new, still in the box, not-used-once Huskystar. Panicking over. (But boy do my shoulders ache after all that sewing!) Oh, and on a side note, why does the manual say 're-thread the machine' to every problem?
Se ompelukoneista. Viime aikoina on valmistunut muutama kukka, joihin ei tarvita ollenkaan ompelukonetta - siitäs saat, Singer!
Enough with this - let`s look at some flowers. Which require no sewing machine at all - take that, Singer!
Ostin vähän aikaa sitten neuletakin, joka selvästi tarvitsi jotain ekstraa. Sinivalkoinen on wisecraftin Blairin ohjeella tehty (samoin kuin tämä) - tällä kertaa silitin ensin tukikankaan taakse. Näillekin on muuten Flickr-ryhmä.
A while ago I bought a new cardigan, which needed some extra cuteness. For the blue-and-white one I used Blair`s tutorial at wisecraft (same as for this one) - this time I used some iron-on backing. There`s a Flickr group for these, too.
En minä aina ole tämmöinen söpöilijä kuin pari edellistä postia antavat ymmärtää. Todisteena uudet korvikset - pääkallot joilla on grillit (okei, ehkä nämäkin on vähän söpöt).
And just to show you I`m not always as cutesy as the past posts make me look like: new skulls with grills -earrings (ok, maybe they`re kind of cute too).
Lupasin blogata pian muista asioista, ja kerrankin päätin pitää blogiini liittyvät lupaukseni. Viime viikkoina olen näperrellyt sitä sun tätä, joten mikään näpertelyn kohde ei oikein ole valmistunut. Helmikuussa on tulossa kolmet synttärit kymmenen päivän sisällä, kun kaksi ystävää täyttää vuosia ja kummipoika vuoden. Kummipojan ensimmäinen syntymäpäivä on tietysti erityistapaus, joten jotain erityistä pitäisi keksiä. Vaikkei synttärisankari itse taidakaan ymmärtää, mistä on kyse.
I promised to come back soon, didn`t I ? I`ve been doing a little bit of everything in the last weeks, which has resulted in getting very little finished. February is a month when two of my friends and my nephew have their birthdays - all during the span of ten days - and I`ve been mulling over some gift ideas. Nephew`s is special: he will be one, so I think something extra special should be in order. Even though the birthday boy himself won`t really understand how the day`s special.. We`ll see...
Kuumaliimapistoolin mystinen katoaminen (johtuen paniikkisiivouksesta ennen vieraiden tuloa - kadotan tavaroita kun laitan ne jonnekin piiloon) on myös hidastanut asioiden valmistumista. Onneksi eilen muistin, missä se voisi olla, ja löytyminen johti uusien pinnien valmistumiseen. Tällä kertaa "jojoja", ohje mm. Heather Baileyn blogissa. Toisessa on jopa Project Spectrum -värejä!
The mystical disappearance (the cause of which was some panic cleaning before guests arrive - I tend to hide things and then forget where) of my glue gun has also hindered getting some things done. Luckily I remembered yesterday where it might be, and finding it resulted in these hair pins. This time with yo-yo`s, tutorial in Heather Bailey`s blog. Look, one of them has Project Spectrum colours, even!
Juuri ajoissa ennen hiuspinnien lähtemistä postissa ystävälle sain Euroteamista tilaamani nauhat. Tilasin nauhat n. kaksi kuukautta sitten, mutta ilmeisesti nauhakutomossa oli sattunut vahinko - mikä selvisi, kun ensin olin saanut karhukirjeen maksamattomasta laskusta, jota en ollut koskaan nähnytkään, ja otin yhteyttä Euroteamiin. No, sattuuhan sitä kömmähdyksiä. Muuten palvelu oli kyllä nopeaa ja moitteetonta, ja ilmeisesti yleensä nauhat tulevat perille niin kuin pitääkin. Joka tapauksessa, tässä ne ovat ja näyttävät hyvältä!
And just in time, before I send the pins away to a friend, came these tags from a Finnish on-line store. I ordered them about two months ago, but apparently they had some problems with the manufacturer. Which they told me after sending me notice on my never-received-bill and me e-mailing them about the mistake. Anyway, now they`re here and look good!
En tiennytkään miten hankalaa on ommella koneella ympyrä (tai kylliksi ympyrän kaltainen muoto), ennen kuin päätin kokeilla neulatyyny, siis kukkapinnejä.
I never knew how difficult it is to sew a smallish circle (or at least something circle-like enough to pass) by machine before I tried to make these pin cushion, I mean flower, bob pins.
Kuvien ottaminen (kirjaimellisesti) omasta päästä on myös vähän haastavaa. Siksi näytän siltä, että kurtistan kulmiani. :)
Taking photos of your own head is a bit tricky, too. That`s why I seem to be frowning in the pics.
(Kuten kuvista näkyy, hiukseni ovat liian lyhyet -ja liukkaat- pysyäkseen kiinni pinneillä. Enkä ole varma käyttäisinkö näitä pinnejä muutenkaan.)
(As you can see, I have a bit too short -and slippery- hair for pins. And am still unsure if I`d really wear these even if I haven`t.)
ps Kiitos kaikille pikkuleipäkommentoijille! Oli mukavaa kuulla, että aiotte kokeilla/olette kokeilleet reseptiä. Pitänee itsekin tehdä toinen erä, ekasta meni osa siskolle ja loput vain katosivat jonnekin...
pps Voiko bloggerissa yliviivata postin tekstin (siis yli-, ei alleviivata)? Miten?
Edit. Vaihdoin korttikuvan päivänvalolla otettuun.
Edit. I changed the card pic to one I took today, in the daylight.
Viime viikonloppuna yllätin itseni leipomalla chili-suklaapikkuleipiä. Olen aina pitänyt pikkuleipiä liian suuritöisinä minulle: lopputulokseen nähden niistä on liikaa vaivaa ja joutuu tiskaamaan liian monta astiaa. Siksi olenkin yllättynyt siitä, että olen kuukauden sisällä leiponut jo kahdesti pikkuleipiä (mikä tarkoittaa, että olen leiponut pikkuleipiä kaksi kertaa elämäni aikana). Mukaan luetaan taateli-valkosuklaapikkuleivät, jotka tein ennen joulua ystäville jaettavaksi.
Pidän kyllä leipomisesta, mutta enimmäkseen leivon kakkuja tai helppoja piirakoita. Kakkua leipoessa ei tarvitse kuin sekoittaa ainekset ja kaataa taikina vuokaan, joten se sopii ihmisille, joilla ei ole kovin paljoa kärsivällisyyttä leipomuksien kanssa. Se, että olen saanut aikaan herkullisia pikkuleipiä, saa minut tuntemaan itseni melkein Nigellaksi! Melkein. (Olisi paljon helpompaa olla keittiöihme jos ei tarvitsisi tiskata - veikkaan, ettei Nigellakaan tiskaa itse.) Sitä paitsi pikkuleivät ovat niin hauskannäköisiä lasipurkissa, että täytynee leipoa purkkiin täytettä säännöllisesti. Tai lopettaa pikkuleipien syöminen, kuten sisko ehdotti.
Last weekend I impressed myself by baking a batch of chilli-chocolate cookies. I`ve always thought cookie baking is not for me - too messy, too much work and not worth the result - so this was only the second time ever I tried making some. Hence I`m so impressed by the fact I`ve baked cookies twice in the past month (I made a batch with dates and white chocolate for friends for Christmas)!
I like baking, but mostly bake cakes or very simple pies. With cakes you just mix the ingredients and pour the batter into the tin, very simple and suitable for people who lack patience when it comes to baking. Baking cookies - which are delicious, by the way - makes me think I`m turning into Nigella. Or at least getting a bit closer to being Nigella. (I bet she doesn`t have to wash the dishes herself - being a kitchen goddess would be so much easier with a washing machine!) And the cookies look so nice in my glass jar I think I need to keep baking more, or just stop eating them, as sister suggested.
Kummipoikani pikku A viettää ensimmäisen kerran nimipäiväänsä huomenna. Meidän perheessä ei ole ollut tapana ihmeemmin juhlia emmekä ole saaneet nimipäivälahjoja, mutta tein kummipojalle kortin. Lahjakin olisi ollut, jos en olisi ollut viime aikoina niin väsynyt ja saamaton - huono tätikummi.
Little A, my nephew, has his name day tomorrow (I don`t know if name day`s are actively celebrated in many countries. We get our tradition from the Swedes, I guess, and in Finland name days have nothing to do with saints.). In my family we didn`t got presents as a child or anything, but I made a card for A. I would have made him a present too if I hadn`t been so tired lately - what a bad auntie/godmother I am.
Vaikka ulkona sataa vettä ja on liian lämmin joulukuuksi, olen ahkerasti kuunnellut joululauluja sekä levyltä että konsertissa. Ihan oikeasti tykkään joululauluista, ainakin jos saan itse valita mitä kuuntelen ja milloin. (Olin kerran paketoimassa lahjoja City Marketissa, ja siellä soi tunnista toiseen joululauluja panhuilutulkintoina - jätti ikuiset arvet ja ennakkoluulon panhuilumusiikkia kohtaan.) Joulumieltä nostattamaan on auttanut lisäksi jouluinen askartelu.
It`s been raining almost every day, and it really is too warm for December. I`ve been trying to raise my Christmas spirits by listening to Christmas carols and crafting a bit. I do like Christmas carols, at least if I get to choose what I listen to and when - a job in a supermarket years ago left scars for life, since I was forced to listen to Christmas music played with the panpipe for hours.
Tämä kukka-rintaneula on menossa lahjaksi ystävälleni L-M:lle. Ensimmäinen yritelmäni ei oikein toiminut, joten turvauduin wise craftin Blairin ohjeeseen. Finlaysonin puuvillaa ja vanhaa vahakangasta (alimmat kerrokset).
This flower brooch is for my friend L-M. Originally I tried something else, but since it didn`t work out, I used this easy tutorial by Blair of wisecraft. I used some patterned cotton and vintage oil cloth (bottom layers) I happened to have.
Little Birds -blogin Stephanien kaavan (pdf) ansiosta (?) kaikki tuntuvat tekevän näitä pehmokuusia (pidän erityisesti Kristinan Nanso-kuusesta!). Minäkin päätin kokeilla (tosin piirsin kaavan itse kun en jaksanut lähteä yliopistolle printtaamaan). Alunperin halusin käyttää vain punavalkoisia kankaita, mutta Eurokankaasta ei niitä juuri löytynyt. Joulukankaissa sen sijaan oli jotain aika kivoja. Ajattelin lisätä vielä riisiä painoksi puiden pohjalle jotta ne pysyisivät paremmin pystyssä.
Täällä on Flickr -lätäkkö puille.
Lots of people are making soft trees (I love Kristina`s Nanso-patterned red and white one!), and I decided I need some too. I wanted to use only red and white patterned fabrics, but couldn`t find that many. Anyway, there were some quite nice christmassy fabrics in the store. I`m thinking of adding rice in the trees to make them more stable. Stephanie of Little Birds posted a pattern for soft trees (pdf) a while ago, and there`s even a Flickr pool for the trees.
Joulukoristeista puheenollen, Ruoholaukan samettisydämet ovat sitten sieviä! Voin kuvitella miltä ne tuntuvat kädessä ...saavat minut ajattelemaan lunta.
Speaking of decorating for Christmas, have a look at these hearts at Ruoholaukka. So sweet and soft-looking, they make me think of snow...
Nyt joulukorttiaskartelun pariin (ai miten niin myöhään asialla?)!
I`m off to finish some Christmas cards I should send out tomorrow - hope I`ll make it!
