skip to main |
skip to sidebar
Vahingossa pitämäni kuukauden tauon aikana olen saanut uuden työpaikan, aloittanut työt uudessa työpaikassa, stressaantunut uudesta työstä, sairastanut mahataudin ja juonut liikaa kuohuviiniä (kahdella edellisellä asialla EI ole mitään tekemistä toistensa kanssa) eikä minulla ole ollut energiaa blogata, saati sitten tehdä mitään bloggaamisen arvoista. Olen ollut ihan poikki.
Having a month long blog break wasn`t intentional, but between getting a new job, starting the new job, getting stressed about the new job, getting a stomach flu and drinking way too much champagne (the last two things not related - really), I haven`t had much energy to blog, let alone do anything worth of blogging. I`ve been simply knackered.
Mutta on kevät! Jihuu!
But: it`s spring! Woohoo!
Eilen olimme siskon ja kummipojan kanssa kävelyllä nauttimassa auringosta ja lämmöstä (loppuviikolle on taas luvattu kylmää, ja sadetta - mutta se kai kuuluu kevääseen) ja tapasimme kuvan linnun oksanhangassa istumassa. Kukahan linnun on tehnyt?
Sis, nephew and I took a walk yesterday when it was real warm and sunny (it`ll be quite cold and rainy at the end of the week, they say - but I guess that`s what spring is really about) and saw this birdie up on a tree. Quite sweet, I wonder who made her.
Suomessakin mainosmiehet ovat huomanneet, että neulominen on hip ja cool, ainakin Arabian 24h -astiaston uusien värien mainoksista päätellen. (Tosin neulominen on ollut niin kauan trendikästä, että ehkä se ei enää olekaan trendikästä suuressa maailmassa? Itse olen aina trendien suhteen jälkijunassa, joten en osaa sanoa.) Näyteikkunoihinkin on päässyt lankakeriä ja puikkoja, kuvassa alla Stockan ikkuna. Kerät lienevät symboli rauhallisemmalle, kiireettömälle elämälle, jota kuppien ostajalle tarjotaan.* No, neulominen voi olla hyvinkin rauhoittavaa, joten mainoksessa on totuuden siemen.
*Edit. Tuon kampanjan sloganhan on "Aina on aikaa." ja astiasarja mainoksen mukaan "vastaa levollisuudellaan kiireettömän elämän kaipuuseen". Eilen en millään löytänyt lehteä, jossa olisi ollut tuo mainos, vaikka olin sen nähnyt jo monesti.
Even here in Finland, where we might not to be the first to catch on what`s hip, advertisers have noticed knitting is cool. (Come to think of it, it`s been fashionable so long it might not be anymore - but as I said, in Finland were not avant gardists when it comes to things universally hip. And I`m even less hip, so I wouldn`t know.)
Arabia, the number one homeware brand in Finland, is advertising the new colours of it`s 24h series with balls of chunky yarn symbolising (I guess) more peaceful life with no rush.* Well, knitting at least can be calming, so maybe there is truth in advertising.
Edit. The slogan for the ad campaign is roughly translated 'There`s always time.' I couldn`t find any mag yesterday with this ad, and wasn`t sure if I remembered the slogan correctly.
This is a window display from the biggest department store in Helsinki displaying 24h (and other) dishes:
Neulominen & mainokset muistuttivat minua aikoinaan Sköna hem -lehdessä näkemästäni THE One -sisustusfirman mainoksesta 'Save the world from boredom'. Mainoksen mielestä elämä on niin lyhyt, ettei kannata neuloa. "Life`s too short for knitting. Or anything else that doesn`t get your adrenaline pumping." Siis mitä?! Ai että neulominen ei saa adrenaliinia nousemaan??
Jokaiselle neulojalle on selvää, ettei kyseisen copyn laatija ole koskaan neulonut silmukkaakaan.
Mainos löytyy tältä sivulta, jos klikkaat taulua seinällä ja scrollaat alaspäin (mainos on vuodelta 2005). Ei sillä, että se olisi itsessään niin erikoinen. THE One muuten saa minut ärsyyntymään pseudokapinallisella ja übertrendikkäällä asenteellaan ...ehkä ne sitten ovat onnistuneet, kun saavat minut reagoimaan.
Knitting and advertising reminded me of the 'Save the world from boredom' ad for THE One (an interiors and furniture retailer). It said: 'Life`s too short for knitting. Or anything else that doesn`t get your adrenaline pumping.' Excuse me?! 'doesn`t get your adrenaline pumping'??
It`s clear for all knitters that whoever wrote that copy never knit one stitch.
You can see the ad by going to this site, clicking the picture on the wall and scrolling down (the ad`s from 2005). Not that it`s so neat you should go and look. And, by the way, their pseudo-rebellious, hip and übercool attitude bugs the heck out of me. ...well, I guess they`ve succeeded, since they get a reaction.
Edit. Lisäsin sen linkin, minkä halusin jakaa...
Edit. Now there really is a link where it should be.
Jasper haluaa kiittää kaikista ystävällisistä kommenteista! Kovia kokeneelle kissalle tuollaiset kehut merkitsevät erityisen paljon. Kiitos myös minun puolestani.
Jasper would like to say thank you for your comments. Needless to say, after such a hard patch in his life, your kind words were just what he needed. Thanks from me too.
Tammikuussa kirjoitin neulomisesta elokuvissa. Olen jo vähän aikaa aikonut laittaa tämän linkin Angel Hair Yarn Companyn sivuille. Joku on siis ehtinyt jo listaamaan neulomiselokuvia.
Remember when I wrote about movies & knitting back in January? I`ve been meaning to post this link to Angel Hair Yarn Company`s site. Seems like somebody`s already done the list of the movies!
Nyt ei ole näyttää mitään uutta, mutta tässä silti kuvia kummipojasta (koska postaus tarvitsee kuvia, vai mitä?). Olin sunnuntaina lapsenvahtina, ja koska kummipojalla oli sattumalta päällä toinen antamistani bodeista, päätin ottaa kuvan. Helpommin sanottu kuin tehty - poika oli kiinnostuneempi laukkuni sisällöstä, kuten avokadosta jota hän yrittää syödä yhdessä kuvassa, kuin mannekiinina toimimisesta.
I have nothing to show right now, except for these photos (no entry is comlplete without a photo or two, right) of nephew. I was babysitting last Sunday, and since he happened to be wearing one of the onesies I gave him, I decided to snap a picture. Only it wasn`t that easy - he was more interested in the contents of my bag, especially the avocado he`s trying to eat in one of the photos, than modeling.
Ai niin: voitin 100% PURA LANA -blogin Marin järjestämissä arpajaisissa Phildarin Pitchoun -lehden! Iloinen yllätys joka piristi flunssaista päivääni huomattavasti.
Oh, I must mention I happened to have luck when Mari of 100% PURA LANA drew names for her Phildar magazine giveaway. A nice surprise which really made my at home battling the flu -day!
Kiireisen viikon ja viikonlopun jälkeen päivä yksin kotona on toisinaan parasta, mitä tiedän.
After a busy week and weekend, staying home alone is sometimes the best thing I know.
Aikaa lukea lehteä kahvia juodessa, aikaa katsoa joulukaktuksen kukkia läheltä (joulukaktus kukkii kahdessa erässä: puolet ennen joulua, puolet joulun jälkeen). Aikaa rauhoittua. Ja aikaa tehdä vielä yksi syntymäpäivälahja.
Time for reading magazines while drinking coffee, time for looking at the flowers on my christmas cactus (which has decided to bloom in parts: the first part just before Christmas, the second part after). Time for taking it easy. And knitting yet another birthday present.
Läheltä kukat näyttävät pinkiltä organzalta.
The flowers look like pink organza up close.
Halusin myös näyttää saamani ystävänpäivälahjat: suloinen lammas siskolta, joka on vastuussa lammaskokoelmani kasvamisesta (ystäväpäivän postissa on kuva ensimmäisestä, jonka ostin itse Tallinnasta). Tämä lammas on Pikku prinssin lammas. Annoin kerran siskolle kettupehmolelun, joka oli tehty Pikku prinssin ketun mukaan (suosikkihahmoni kirjassa) - sisko pitää ketuista.
Toinen lahja on A:n tekemä tyyny. Tyynyn kankaassa on golfaajia, toinen puoli on vaaleaa, kuviollista huonekalukangasta. Tyyny sopii vanhalle tuolilleni, jonka perin äidin vanhemmilta. Tuoli on uuden verhoilun tarpeessa - kun sain sen n. kymmenen vuotta sitten, halusin keltaisen kankaan, joka on vähän liian ohut tuolinpäälliseksi. Silloin päällisen teki äiti. Haluaisin viedä tuolin verhoilijalle, jotta se saisi myös uudet pehmusteet. Tällä hetkellä siinä ei ole kovin mukava istua, kun jouset tuntuvat läpi, mutta pidän tuolista silti.
Plus I wanted to show the presents I got for Valentine`s day: a lovely lamb from sis, who`s the main reason my sheep collection keeps growing (on Valentine`s Day post is a pic of the first sheep - a ceramic one from Tallinn. That one I bought myself). This lamb is Little Prince`s lamb. I once gave a fox softie made after the fox in Little Prince (my favourite character in the book) for her - she`s a fox lover. And then there`s a pillow made by A. It`s got some golfers on it, the other side of the pillow is off white patterned fabric. I think it goes well with my old chair. The chair came from my Mum`s parents, and is in need of a new cover - back when I got it, about ten years ago, I insisted on a yellow fabric which is a bit thin for upholstery. Mum made the cover then. I`d like to take it to a professional upholsterer for a new padding and all. At the moment it`s not really comfortable to sit in as you can feel the springs a little, but I like it all the same.
Hyvää ystävänpäivää kaikille blogiystäville!
Happy Valentine`s for all my blog friends!
Ompelukoneongelmat, synttärilahjat ja taistelu flunssaa vastaan saivat minut luopumaan käsintehtyjen korttien näpräämisestä (kaksi tein, mutta ne oli niin yksinkertaisia, ettei niitä lasketa). Onneksi korttilaatikosta löytyi muutama sopiva. Nämäkin lähtivät postissa, ystävälle jolla on enemmän tukkaa ja paremmin käyttöä pinneille, toivon.
The trouble with the sewing machine, birthday crafting and fighting a flu resulted in no hand-made valentine`s day cards (well, two, but they were so easy they don`t count). Luckily I had some suitable one`s in my card box. These were also sent to a friend with hair more suitable for hair pins.
Äidillä on lomaviikko, ja pian lähden hakemaan hänet junalta. Perhekeskeisen loppuviikon lomassa yritän blogata kummipojan lahjoista - mutta vasta kun ne ovat synttärien viettäjällä, siltä varalta että sisko käy täällä kurkkimassa. Tässä kuitenkin vähän esimakua:
Mum has some time off from work and will visit us (most importantly nephew) for the rest of the week. I`ll try to post photos of nephew`s presents later this week though - AFTER he`s got them, just in case sis is lurking here. Here`s a sneak preview:
Riikka N kyseli kommenteissa edellisen postin pikkuleipien reseptin perään, joten yritän reseptillä saada huomion pois siitä, ettei ole näyttää mitään aikaansaamaani.** Toivottavasti joku innostuu kokeilemaan reseptiä, nämä ovat helppoja tehdä ja herkullisia. (Resepti on Annasta tai MeNaisista.)
Reseptistä: resepti lupaa n. 40 kpl, mutta ilmeisesti ohjeen cookie on semmoinen kahvitassin kokoinen. Minä tein puoli annosta ja sain n. 50 kpl sellaisia 'normaalinkokoisia' pikkuleipiä. Taikina on siis iso!
Chili-suklaapikkuleivät
200 g tummaa suklaata
250 g voita
2 1/2 dl tummaa sokeria (esim. fariinisokeria)
2 kananmunaa
180 g chilisuklaata rouhittuna*
6 dl vehnäjauhoja
4 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 tl chilijauhetta (ei pakollinen, mutta suosittelen!)
*Resepti ehdottaa Fazerin Maya -patukoita, minä käytin Planilin cayenne-maustettua luomusuklaata (löytyy ainakin Helsingissä isoista S-marketeista ja kehitysmaakaupoista muuallakin). Sen maku on paljon vahvempi, suosittelen jos haluaa kunnolla chilin lämpöä.
Ota voi pehmenemään huoneenlämpöön. Rouhi chilisuklaa veitsellä.
Sulata tumma suklaa vesihauteessa. Sekoita pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen ja sekoita hyvin. Lisää joukkoon sulatettu suklaa.
Sekoita toisessa kulhossa sooda, leivinjauhe ja chilijauhe vehnäjauhoihin. Sekoita sitten kaikki ainekset yhteen, viimeisenä chilisuklaarouhe.
Muotoile taikinasta tanko ja laita jähmettymään jääkaappiin kahdeksi tunniksi. Leikkaa jähmettyneestä tangosta n. sentin paksuisia siivuja ja paista 150 asteisessa uunissa n. 20 min.
(Jos olet kärsimätön kuten minä, voit pitää taikinaa jääkaapissa vain vajaan tunnin, mutta silloin joudut muotoilemaan pikkuleivät käsin, taikina on melko murenevaa.)
Jäähdytä ja nauti! (Anna pikkuleipien jäähtyä ennen kuin siirrät ne pois pelliltä, lämpiminä ne ovat melko pehmeitä.)
I was asked for a recipe for the last posts cookies in comments, so here you go! The recipe is from a Finnish magazine, can`t remember which one... Hope somebody tries this out, they`re relatively easy to make and real yummy! Also, I hope this works as a distraction and anyone won`t notice I have nothing to share craft-wise.
It took me some time to translate this recipe from Finnish and I`m still unsure about the translation, so if you see something`s wrong, please leave a comment!
About the recipe: it says you`ll get ca 40 cookies. They`re probably supposed to be saucer-sized, since I made half the amount and got about 50 cookies. Just to say, you might end up baking more cookies than you thought (nothing wrong with that, of course).
Chilli-chocolate chip cookies
200 g (7 oz) dark chocolate
250 g (8.8 oz) butter
220 g dark sugar
2 eggs
180 g (6.3 oz) of chilli flavoured chocolate*, chopped
390 g plain flour
4 tsp baking powder
1 tsp bicarbonate of soda
1 tsp chilli powder (optional, but recommended)
*I used Planil`s organic cayenne flavoured chocolate - it has a nice strong flavour.
Take the butter into room temperature to soften. Chop the chilli flavoured chocolate.
Melt the dark chocolate in a baine-marie. Beat the butter and sugar in a bowl until pale and light. Add the eggs gradually and mix well. Add the melted chocolate.
In another bowl, mix the chilli powder, baking powder and bicarbonate of soda with flour. Then mix all the ingredients together, last the chopped chocolate.
Bake the dough in to a bar and put it into refridgerator for 2 hours. Cut 1 cm slices from the cooled bar and bake in a preheated oven at 150 c / 300 F for 20 minutes.
(You can get away with an hour or less in fridge, but the dough is rather crumbly, so you won`t be able to cut nice round cookies but have to shape them by hand. ...What do you mean, I`m impatient?)
Let cool and enjoy! (The cookies are pretty soft right after baking, so let them cool a while before removing from the pan.)
**Olen ommellut metrikaupalla vinokanttinauhaa tikkikankaan reunaan. Ei mitään jännittävää näytettävää. No, ainakin saan harjoitella vinokantin ompelemista.
**I`ve sewn metre after metre of bias tape onto the edge of fabric, so nothing exciting to show. At least I get some practice with sewing the bias tape.
Edit. Vaihdoin korttikuvan päivänvalolla otettuun.
Edit. I changed the card pic to one I took today, in the daylight.
Viime viikonloppuna yllätin itseni leipomalla chili-suklaapikkuleipiä. Olen aina pitänyt pikkuleipiä liian suuritöisinä minulle: lopputulokseen nähden niistä on liikaa vaivaa ja joutuu tiskaamaan liian monta astiaa. Siksi olenkin yllättynyt siitä, että olen kuukauden sisällä leiponut jo kahdesti pikkuleipiä (mikä tarkoittaa, että olen leiponut pikkuleipiä kaksi kertaa elämäni aikana). Mukaan luetaan taateli-valkosuklaapikkuleivät, jotka tein ennen joulua ystäville jaettavaksi.
Pidän kyllä leipomisesta, mutta enimmäkseen leivon kakkuja tai helppoja piirakoita. Kakkua leipoessa ei tarvitse kuin sekoittaa ainekset ja kaataa taikina vuokaan, joten se sopii ihmisille, joilla ei ole kovin paljoa kärsivällisyyttä leipomuksien kanssa. Se, että olen saanut aikaan herkullisia pikkuleipiä, saa minut tuntemaan itseni melkein Nigellaksi! Melkein. (Olisi paljon helpompaa olla keittiöihme jos ei tarvitsisi tiskata - veikkaan, ettei Nigellakaan tiskaa itse.) Sitä paitsi pikkuleivät ovat niin hauskannäköisiä lasipurkissa, että täytynee leipoa purkkiin täytettä säännöllisesti. Tai lopettaa pikkuleipien syöminen, kuten sisko ehdotti.
Last weekend I impressed myself by baking a batch of chilli-chocolate cookies. I`ve always thought cookie baking is not for me - too messy, too much work and not worth the result - so this was only the second time ever I tried making some. Hence I`m so impressed by the fact I`ve baked cookies twice in the past month (I made a batch with dates and white chocolate for friends for Christmas)!
I like baking, but mostly bake cakes or very simple pies. With cakes you just mix the ingredients and pour the batter into the tin, very simple and suitable for people who lack patience when it comes to baking. Baking cookies - which are delicious, by the way - makes me think I`m turning into Nigella. Or at least getting a bit closer to being Nigella. (I bet she doesn`t have to wash the dishes herself - being a kitchen goddess would be so much easier with a washing machine!) And the cookies look so nice in my glass jar I think I need to keep baking more, or just stop eating them, as sister suggested.
Kummipoikani pikku A viettää ensimmäisen kerran nimipäiväänsä huomenna. Meidän perheessä ei ole ollut tapana ihmeemmin juhlia emmekä ole saaneet nimipäivälahjoja, mutta tein kummipojalle kortin. Lahjakin olisi ollut, jos en olisi ollut viime aikoina niin väsynyt ja saamaton - huono tätikummi.
Little A, my nephew, has his name day tomorrow (I don`t know if name day`s are actively celebrated in many countries. We get our tradition from the Swedes, I guess, and in Finland name days have nothing to do with saints.). In my family we didn`t got presents as a child or anything, but I made a card for A. I would have made him a present too if I hadn`t been so tired lately - what a bad auntie/godmother I am.
Että välttyisin tupla-editiltä aiemmassa postissa (poistin sen ekankin turhana), päätin mainita ihan erikseen The Holiday -leffan parhaan kohtauksen: Cameron, siis Amanda, asettuu taloksi Rose Hill Cottageen yllään kiva palmikkoneule. Pidän siitä, miten se näyttää napittomalta. Muistelen, että neuletakissa oli kuitenkin pienet napit - pitänee vuokrata leffa myöhemmin ja tutkia asiaa. Toinen hyvä asia on tietenkin palmikot.
Kiitos Lauran kommentin voin ohjata teidät hyvään kuvaan neuleesta. Huomaatteko, se näyttää siltä kuin sitä olisi oikeasti käytetty!
To avoid double edit in an earlier post (I edited away the now unnecessary first edit there), I decided to mention my favourite scene from The Holiday in a separate post: Cameron, I mean Amanda, is getting cozy in Rose Hill Cottage wearing this great cable cardigan. I like the way the cardigan looks like it doesn`t have buttons - I think it actually had some. Gotta rent the movie later and check the cardie. Another great thing about it is cables, of course.
Thanks to Laura`s comment, I can post a link to a good pic of the cardigan. See, it looks like someone`s actually worn it!
Jos pidät Virgin suicides -leffasta yhtä paljon kuin minä, tai pidät Sofia Coppolaa yhtä kiinnostavana kuin minä, tai muuten vain haluat tietää, mitä Elna kirjoittaa em. leffasta+Coppolasta+neulomisesta, lue tämä posti The Wool Diaries -blogissa. Neulookohan kukaan Marie Antoinettessa?
If you love The virgin suicides as much as I do, or find Sofia Coppola as interesting as I do, or if you just want to see what Elna has to say about VS+S.C.+knitting, check out this post in The Wool Diaries. I wonder if anybody`s knitting in Marie Antoinette!
Taidan tänään katsoa Kanin kirouksen, mutta lupaan, etten höpötä täällä mistään neulomiseen liittyvästä siinä. (Gromit neuloo ainakin kahdessa aiemmassa filmissä, ja yhdessä oli lankakaupanomistaja ja paljon lampaita, joten saattaisin hyvinkin löytää jotain neulomiseen liittyvää.)
I`m going to watch The curse of the were-rabbit tonight, but I promise I won`t blabber about anything knitting-related there might be. (Gromit`s been knitting before, you know. And there was the film with the lady who owned a yarn store and all the sheep, so there might be some knitting content in this one too.)
Voisiko joku tehdä Leffoja neulojille -listan? Siinä voisi olla myös maininta siitä, minkälainen neule sopii leffaseuraksi. "Kaikki huomiosi menee leffan katsomiseen, neuleeksi suositellaan sileää pyöröpuikoilla." tai "Et menetä mitään vaikka välillä joutuisit vilkuilemaan kaaviota."
Could somebody please make a list of Movies for knitters? There could be advise about which kind of knitting will suit the movie best. 'You have to pay attention to the screen all the time, so only stocking stitch on circular needles is recommended.' or 'You won`t miss much even if you have to glance a chart every now and then.'
Täällä ei ole mitään nähtävää. Säädän vain ulkoasua - uusi Blogger on ihana! Haluan viisi muutakin blogia, jotta voin käyttää kaikkia haluamiani värejä... Säätäminen jatkuu.
Nothing to see here, move on. I`m just tweaking the template - gotta love the new blogger. Makes me want to have about five more blogs just to get to use every colour I want... Tweaking continues.
Toivottavasti olette viettäneet vuoden ensimmäisen päivän mukavasti.
Vietin uuden vuoden aaton lapsenvahtina sen sijaan, että olisin mennyt juhliin, joihin minut oli kutsuttu. Kuulostaa pahemmalta kuin todellisuudessa oli: vietettyäni viikon koko ajan jonkun seurassa ja matkustettuani viisi tuntia junassa, en jaksanut tavata isoa joukkoa ihmisiä joita en tunne (Kuulostan todella tylsältä. Ja varmaan olenkin. Sen lisäksi olen niin tottunut omaan tilaan, että jatkuva sosiaalinen kanssakäyminen uuvuttaa pidemmän päälle.) vaan tarjouduin lapsenvahdiksi, jotta sisko ja lanko pääsivät juhlimaan ilman vauvaa. Ilta oli mukava, leikin kummipojan kanssa ja katsoin leffaa.
Hope you`re having a good first day of the year.
I spent the new year`s eve baby-sitting instead of going to the party I`d been invited to. Sounds worse than it was, really: after a week having constantly someone to talk with and five hours in a train, I didn`t feel like meeting a large group of people I didn`t know, (I sound like such a bore. Well, I guess I am. Plus I`m so used to having my own solitary space that a week spent having company all the time makes me exhausted in a way.) and instead offered to spent the nigt with nephew so sis and bil could go to their party without the baby. And I had a good night, playing with nephew and watching a movie.
Tänä iltana ohjelmassa on toinen leffa ja neulomista. Ja pala tai kaksi äidin taatelikakkua (se on niin hyvää, että ihmettelen, miksi sitä leivotaan vain jouluksi) ja ehkä lasi portviiniä. Mmm.
Tonight I think there`ll be another movie and knitting for me. And a piece or two of Mum`s date cake (which is delicious, I don`t know why she bakes it only for Christmas), and maybe a glass of port. Yeah.
En aio listata valmiita töitä (luulen, että tuntisin itseni sen jälkeen enemmän saamattomaksi kuin aikaansaavaksi) tai kirjoittaa mitään syvällistä aluista ja lopuista (en oikeastaan tunne mitään erityistä vuoden alussa). Toivon vain kaikille
Onnellista vuotta 2007!
Olkoon se hyvä vuosi.
I won`t be posting a list of FO`s (I think it wouldn`t make me feel accomplished - more like UNaccomplished) or anything deep and meaningful about ends and beginnings (somehow I fail to feel that way about the 1st of January). I just wish you all
A very happy year 2007!
May it be a good one.
(Valokuva on otettu viime vuoden tammikuussa. Tänä vuonna ei taida päästä jäälle Kaivopuiston rannasta...)
(The photo was taken in January 2006 - I guess there won`t be any walking on ice this year.)
Perjantaina löysin tämän kynnysmatoltani:
On Friday I found this on my door mat:
Eikö näytäkin jännittävältä? Ja niin hienoja postimerkkejä! Silloin kun vielä lähetin monta kirjettä kuussa (Siis oikeaa postia. Toivoisin, että saisin vieläkin pidettyä ihmisiin yhteyttä sillä lailla - tosin suurin osa noista ystävistä on muuttanut Helsinkiin.) ystäville valitsin postimerkit kirjekuoreen tai tunnelmaan sopiviksi. Edelleen ilahduttaa, jos joku on miettinyt niinkin pientä asiaa kuin postimerkkejä.
Doesn`t it look exciting? And the stamps are so great, have a look at some of my favourites. Back when I used to send several letters a month (Yeah, snail mail! Remember that? I wish I still wrote letters instead of being a lazy non-communicative person - though most of the people I wrote to have moved to Helsinki.) I tried to choose the stamps to suit the envelope or the mood. And I still love it when someone`s put some effort to such a tiny thing!
Postimerkin porolla on muuten panhuilu sorkissaan! Kuvittelen, että poro aikoo tuhota sen, jotta joululauluja ei voitaisi enää koskaan soittaa panhuilulla. (Katso edellisen postin alkua, jos ihmettelet, mistä on kyse.)
By the way, the reindeer in the stamp (I guess it`s Rudolph) has a panpipe in his hoofs! I think he`s going to destroy it so no more pan pipe Christmas music can be played. Ever. (If you haven`t got a clue what I`m talking about, see the beginnng of the previous post.)
Kuori lupasi
The envelope promised me
Kaikki tämä saapui Schmeebotin Thuylta mukanaan kortti, joka sanoi: "I hope these non sense things brighten your day." Päivä muuttui kerralla paremmaksi! Tunnen hiukan syyllisyyttä täällä valittamisesta, mutta joskus valittaminen näköjään kannattaa. :)
All this came from Thuy of Schmeebot, with words 'I hope these non sense things brighten your day.' You bet they did! I feel a bit guilty about whining here in my blog, but it seems to pay off some times. :)
Vielä ihmeellisempää on, että emme tunne toisiamme, siis edes blogitasolla. Vaikka Thuyn neuleblogi oli ensimmäisiä jotka löysin, ja luen sitä suhteellisen säännöllisesti, en ole kommentoinut ennen marraskuuta (olin pitkään hyvin ujo kommentoimaan missään). Tosin olen alkanut epäillä Thuyn kykenevän lukemaan ajatuksia Atlantin yli: mukana oli origamipaperia (juuri sellaista, jota etsin viime viikolla enkä löytänyt) ja Jess Hutchinsonin neulemallivihkonen, jota ajattelin vähän aikaa sitten! Lisäksi mukana oli levyllinen musiikkia, josta en ennen ollut kuullut mitään (hauskaa!) ja tämä pieni söpöläinen, joka kuvassa kurkkii kahvimukini takaa. Tosiaankin wonders of America! ...Luulen, että mukana tuli myös vähän Kalifornian aurinkoa, koska aurinko on paistanut -sen vähän ajan minkä on ollut ylhäällä- joka päivä kirjeen saatuani.
What makes this even more amazing is that we don`t really know each other. I mean not even in Blogosphere - even though Thuy`s knitting blog was one of the first I found and I check it out somewhat regularly, I never commented til November (I was really shy about leaving comments for a long time). It seems like she`s got mind reading abilities though: in the envelope there was just the kind of origami paper I was looking for last week (and couldn`t find) and Jess Hutchinson`s knitting pattern booklet I thought about a while ago. There were also a cd full of music I`ve never heard (so fun!) and this little guy, who`s peeking from behind my coffee mug - he`s a bit shy. Wonders of America, indeed! I think she sent some Californian sun too, since the sun`s been shining everyday since the mail (for those brief hours it`s up - less than six hours!).
Kaikki ihanuus, ja ajatus siitä, että joku ilahduttaa ihmistä, jota ei edes tunne tällälailla, saa minut ihan sanattomaksi. Osaan sanoa vain KIITOS.
All this, and the thought that somebody does this to make a person she doesn`t even know happy, leaves me speechless (and happy!). All I can say is THANK YOU, Thuy!
Tänään tuli sitten käytyä naisten joulumessuilla - olin jättänyt sen tälle viikolle, koska tiesin, että viikonloppuna Wanha satama olisi ollut ahdistukseen asti täynnä. Koska messuilla on pitkälti samat myyjät joka vuosi, olin jo suunnitellut, mitä ostan. Heräteostoksilta ei kuitenkaan vältytty: kuvan langat olivat niin kauniin värisiä, että ne oli pakko ostaa. Lammastila Koposen suomenlampaanvillaa, harmaanvihreä värjätty kanervalla ja kellertävä koiranputkella. Toisen vyyhdin olisi tarkoitus vaihtaa kotia ennen joulua, mutta googlattuani Kristiinan lapaset en olekaan enää varma. Enkä taida uskaltaa mennä messuille uudestaan, koska saattaisi tulla tehtyä lisää heräteostoksia.
I`ve been shopping some more. Today I visited a christmas craft fair, and came home with the things I`d planned to buy there (I go there every year, and there are pretty much the same crafters, so I knew what I wanted). Plus some things I didn`t plan to buy: two hanks (100 g each) of Finnish plant dyed wool. The colours are so beautiful I had to get some. The greyish green is dyed with heather and the yellowish one with cow parsley. One hank was going to be a gift, but then I saw these mittens made by Kristiina, and I`m not so sure anymore. I`m afraid to go back to the fair tomorrow, since I might end up buying more than I planned again.
Kettu(?)käsinukkea ja sen kavereita olen katsellut monta vuotta, ja nyt päätin, että yksi muuttaa luokseni. Jostain syystä pidän näiden nukkien hiukan hassusta ulkonäöstä. Parasta käsinukessa on kieli, jota saa liikutettua yhdellä sormella! Mukaan lähti myös Mielityn Riemukukka. Oli jännittävää tavata livenä ihminen, jonka blogia luen säännöllisesti - ensimmäinen tällainen tapaaminen minulle. Olen aika huono tapaamaan uusia ihmisiä, mutta Mielitty oli juuri niin ystävällinen kuin kuvittelinkin.
Käsinukke ja Riemukukka ovat siis minulle minulta, ostan edelleen joululahjoja itselleni. Mainittakoon tosin, että lahjat perheelle ja ystäville on suurimmaksi osaksi hankittu (kerrankin ajoissa) tai tekeillä, ihan itsekäs en ole.
Kuvaan pääsi myös siskon adventtilahja minulle, pieni keraaminen lammas lammaskokoelmaani (joka ei oikeastaan ole mikään suunniteltu kokoelma, olen vain saanut lampaita lahjaksi, enimmäkseen siskolta). Adventtilahja ei ole mikään perinne meillä, mutta satuin antamaan siskolle viikonloppuna myös lahjan - adventti on ehkä enemmän tekosyy.
Then there`s the hand puppet (I think he`s a fox) I`ve been eyeing many past years. So now I got one. For some reason I find him truly adorable, even though he looks kind of funny, or just because. The best part is he`s got a tongue you can move with one finger. And then I got a felt flower brooch from a fellow blogger, Mielitty. It was so nice to meet her, the first blogger I`ve met in real life! These were both planned purchases, for me, by the way. I`m still buying Christmas gifts for myself - the gifts I`m giving to friends and family are either bought already (can`t believe I´ve managed to do this!) or being made as I type. So I`m not as selfish as I sound!
The ceramic sheep I got from my sister today wanted to have her picture`s taken too. A new member to my sheep collection, she`s super cute. I never started to collect sheep, but have been receiving them from sis (mainly) and a couple from A and Mum.
Viimeisen viikon tapahtumia:
hyviä asioita
*sain kortin ei-enää-salaiselta-ystävältäni Tiinalta, ja sain tietää, että minua odottaa Menitassa 20 euron lahjakortti! Kiitos, Tiina! Ostan sillä jotain ihanaa josta tulee jotain ihanaa MINULLE. (Rowanin Tapestry on kuiskutellut jo jonkin aikaa, mutta en vielä tiedä, mitä siitä tulisi.)
*Avasin siskolta saamani joulukalenterin ensimmäisen luukun.
*Kävin myyjäisissä (ks. alla) joista ostin hienoja asioita.
*Sovin siskon kanssa, että vietämme huomenna tyttöjen iltaa. Viime kerrasta on aikaa.
*Minulla on uudet hiukset. Lyhyemmät kuin koskaan. :)
huonoja asioita
*Viimeisen viikon ajan ilmatieteenlaitoksen kotisivut ovat luvanneet puolipilvistä aina seuraavalle päivälle. Missä ?%&¤:ssä se päivä viipyy?!?
*Tällä viikolla olen joka yö nukkunut maksimissaan kuusi tuntia. Syytän ainaista harmautta, jonka takia viime lauantaina nukuin n. 13 tuntia.
*Viime yönä harjatessani hampaita joko paikka irtosi hampaastani tai jotain todella pelottavaa tapahtui - joka tapauksessa hampaastani puuttuu pala. Saa nähdä milloin pääsen lääkäriin, nyt on vielä viikonloppu välissä. (Nyt voin vain katua sitä, että olen lykännyt ja lykännyt hammaslääkäriin menoa, vaikka tiedän, että tarvitsisin paikkausta. Menkää ajoissa hammaslääkäriin!)
Hyviä asioita on kuin onkin enemmän, vaikka tänään sitä oli hetkittäin vaikea uskoa. Siksi listasin.
Happened in the past week:
good things
*Got a postcard from my not-so-secret-pal-anymore, saying I`ll have a gift certificate worth
of 20 euros waiting for me in my LYS. Thank you so much, Tiina! I`ll buy something lovely that`ll transform into something lovely for ME. (I`ve been exchanging looks with Rowan`s Tapestry for a while, though I`m not sure what to knit with it, yet.)
*Got to open the first door of my advent calendar (got it from sis).
*Visited an arts/crafts bazaar (see text below) and bought some great stuff!
*Agreed to see sis for a girls`night in on Saturday. Haven`t had one with her in ages.
*I`ve got a new haircut. My hair`s shorter it`s ever been. :)
bad things
*The weather forecast has been promising 'partly cloudy' for tomorrow every single day of the week. I wonder when that day will be - haven`t seen a glimpse of sun in weeks (that`s how it feels anyway).
*I`ve been sleeping for six hours, tops, for the entire week. I blame those clouds, which made me sleep about 13 hours last Saturday.
*Last night I was brushing my teeth, when something happened: either it was an old filling that broke (or whatever they do in English) or something very scary happened - anyway I miss part of a teeth (a big part). That`ll teach me to put off, again and again, seeing a dentist when I know I should. See your dentist while you still have teeth!
See, there`re more good things than bad. Though for a while today it surely didn`t feel that way - that`s why I made the list.
Sitten muihin aiheisiin: kävin kummipojan kanssa tänään TAIKin ylioppilaskunnan Tokyon järjestämissä myyjäisissä. Myyjäisissä oli paljon nähtävää ja ostettavaa, osittain yllättävän edullisesti, osittain taas hintaan, johon opiskelijan kukkaro ei veny ainakaan joulun alla (mutta en tarkoita, että tuotteet olisi pitänyt hinnoitella opiskelijan budjetille): koruja, tekstiilejä, grafiikanlehtiä, painettuja t-paitoja jne. Myyjäisiä kuvaa minusta parhaiten sanat 'hip' ja 'funky' (anteeksi etten jaksa keksiä hyviä suomenkielisiä vastineita), vaikka tuotteita löytyy useampaankin makuun. Mikäli olet Helsingissä lauantaina tai sunnuntaina, SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI! Myyjäiset ovat avoinna klo 10-18 Mediakeskus Lumeen aulassa. Lauantai voi olla parempi valinta, ostettavaa on enemmän jäljellä.
Then to the craft-related part: Today nephew and me visited a Christmas bazaar organized by the students`union of Helsinki University of Art and Design. There were many kinds of arts and crafts available, some of them at surprisingly low prices. Hip and funky stuff by students. I was delighted to look around in means of finding Christmas presents and came home with some things that made me excited and giddy:
A pillowcase with a beautiful bird print by Aino Lemetyinen, which could be a present for someone, but I may very possibly keep this to myself. A magnetic 'paper doll' by Janine Rewell. This is going to my friend P. And last my favourite, a screen printed bunny by Söndag ready to be sewn up to make a stuffie. I love him and I`m anxious to finish him - yet he looks so perfect just as he is now. (Yes, the bunny`s for me - though I considered buying a different coloured one ready to be given for nephew when he`s old enough to hug stuffies, not bite them. Yes, he`s teething.)
Tein hyviä löytöjä: Aino Lemetyisen tyynyliinan kauniilla lintuprintillä, jonka saatan antaa lahjaksi, mutta saatan pitää itsellänikin. Janine Rewellin magneetti'paperinukke' joululahjaksi ystävälleni P:lle. Ja suosikkini, Söndagin painokuvapupu jonka voi ommella pehmoleluksi. Olen hurmiossa, tekisi mieleni ommella pupu heti - mutta toisaalta se on hauska sellaisenaankin. Niin, pupukin on minulle - mietin tosin, ostaisinko varastoon erivärisen ja antaisin sen kummipojalle sitten, kun pojalla on senverran ikää että pehmolelut ovat halaamista, ei puremista varten (hampaita tulossa).
Kummipoikakin oli onnellinen ja innoissaan kun lähdimme myyjäisistä, tosin siihen taisi enemmän vaikuttaa pullo maitoa, kantoliinailu rattaissa istumisen sijaan ja jännittävät uudet ihmiset. Olen menossa takaisin sunnuntaina A:n kanssa, tänään vain satuin kulkemaan ohi ja ajattelin vilkaista, josko löytäisin jotain A:lle (en kerro, löysinkö!). Pari asiaa jäi myös harkintaan, ja pystyn ehkä keskittymään paremmin ilman vauvaa... Hetken toivoin (epärealistisesti) opiskelevani TAIKissa, myyjäiset oli niin kivat!
Nephew was excited and giddy after we left the bazaar, too, though that might have had more to do with the fact that he got to drink a bottle of milk, travel in his baby sling instead of sitting in the stroller and saw many new faces. I`m going back to the bazaar with A on Sunday; today I just happened walk past and decided to get a glimpse - sneaky as I am, I thought I might find something for A. It`ll be a bit less hasty visit with no baby on tow, and I might buy something more. Also, visiting the bazaar made me (unrealistically) wish for a while I studied in the UIAH.
Viikonloppuna nautin sekä hengen- että ruumiinravintoa. Lauantaina leffassa ja syömässä Ysibaarin ihanaa sitruuna-jogurttipastaa, sunnuntaina EMMAssa ja siskon luona syömässä fajitoja. Vaihteeksi tuntuu, että olen nukkunut tarpeeksi, ja ystävän kanssa jutteleminen auttoi myös: olo on energisempi kuin aikoihin. Kiitos A!
Weekend passed in a blur enjoying food for both the soul and the body. On Saturday I went to movies and afterwards ate a bowlful of lovely lemon-youghurt pasta, on Sunday I visited the new Espoo Museum of Modern Art and had fajitas for dinner at my sisters`. I feel like I`ve slept enough for a change, and chatting with a friend helped too: I feel energized. Thanks, A!
Taidetta seinällä... (Kazimir Malevitsh: Musta neliö)
Art on wall... (Kazimir Malevich: Black Square)
...ja lautasella.
...and on plate.
Kävin ensimmäistä kertaa EMMAssa, ja menen pian uudelleen: museo on NIIN suuri (Suomen mittakaavassa ainakin), etten edes yrittäinyt katsoa kaikkea kerralla. Ehdottomasti vierailun arvoinen! Shirin Neshatin näyttely jäi nyt näkemättä, mutta odotan kovasti seuraavaa vierailua (ehkä arkena - museossa oli PALJON ihmisiä).
Pidän kovasti myös Weegee-talosta, joka on täydellinen paikka taidemuseolle: paljon tilaa, ja arkkitehtuuri minimalistista, joten se ei vie huomiota taideteoksilta. Tuntui, kuin olisin ollut ulkomailla. :)
This was my first time in EMMA, and I have to go back soon: it`s so big a museum (unusually big in Finland`s scale) that I didn`t even try to make all the exhibitions at once. But really worth the visit! I`m looking forward to see Shirin Neshat`s exhibition next time. Also, the space - which is an old printing house now housing several museums, a school, an art gallery, a children`s music school and an art school - is perfect for an art museum: lots and lots of space, and the architecture is minimalist, so it doesn`t disturb the art. ....I sound real pretentious - sorry.
Neulerintamalla oli ihan pakko kokeilla helmiä neuleessa, vaikka tämän huivinalun kohtalona onkin heti alussa joutua keskeneräisten neuleiden koriin hautumaan. Joululahjaneule menee huivin edelle, palaan huiviin joskus joulun jälkeen - paitsi jos olen tuotteliaampi kuin luulin, ja ehdin neuloa sekä joululahjaneuleen että tämän huivin joululahjaksi. Epäilen kyllä. Turkoosi väri on muuten oikeasti vihreämpi.
On knitting front I`ve been trying my hands on knitting with beads. Just had to. This (beginning of a scarf) is destined to reside in the WIP pile for quite a while, though. There`s more Christmas knitting to do, and this scarf has to wait. Unless I`m super productive and have time to knit this scarf for Christmas as well, but I doubt it. The colour`s off by the way - it`s more green.
SNY:lle kiitokset terveisistä, kivaa saada selville, kuka on lähetellyt minulle ihanuuksia! Nyt jännittää.
Ei paljoakaan näytettävää, osittain siksi, että jatkuva tasaisen harmaa sää tekee edes keskinkertaisten valokuvien ottamisen mahdottomaksi. Tänään ei tuntunut tulevan valoisaa ollenkaan. Ehkä siksi tuntuu siltä, että kehoni on päättänyt talviunen olevan paikallaan: nukun koko ajan (toinen syy siihen, ettei ole mitään näytettävää) - riippumatta siitä, kuinka monta tuntia olen oikeasti nukkunut, voisin helposti herätä vasta puolilta päivin joka päivä.
Nothing much to show. November seems to make it impossible to take even adequate photos. Every day it`s a little bit more dark - today it felt like there hardly was any daylight. It might be because of the lack of light that my body`s decided hibernation is in order: I seem to spend most of my time sleeping lately. Like, no matter how many hours I`ve really slept, I could easily sleep til noon every day.
Branching Out on suunnilleen 55 cm pitkä pingottamattomana, mikä tarkoittaa että loppu häämöttää.* Ihminen, joka huivin saa, pitää lyhyehköistä huiveista ja on itsekin aika lyhyt. Aion neuloa vielä viitisen senttiä ja pingottaa huivin, katsotaan sitten pitääkö neuloa enemmän.
*Todellisuudessa olen neulonut enemmän, mutta olen myös purkanut aika paljon. En selvästikään ole vielä valmis neulomaan pitsiä ja höpöttämään kavereiden kanssa yhtä aikaa.
BO:n nykytila tarkoittaa, että talviunesta huolimatta joululahjatilanne näyttää melko hyvältä. Tosin minulla on taipumus kuvitella, että ompeleminen vie aikaa noin puolet vähemmän kuin se todellisuudessa vie. Pitäisi siis tehdä jotain ommeltavien lahjojenkin hyväksi, vaikka tällä hetkellä hartioihin alkaa sattua kun ajattelenkin ompelemista. Odottelen veronpalautusta ja toivottavasti Rovaniemeltä joulukuun alussa saapuvia harkkosaksia - en millään viitsisi laittaa niihin kolmeakymppiä juuri nyt (tosin sittenhän ne olisi aina, kun niitä tarvitsee) mutta toisaalta ne helpottaisivat elämääni tai ainakin yhtä lahjaprojektia.
Tietääkö muuten joku, mistä Helsingissä saisi kuivattua laventelia tms. joka sopisi tuoksupussien sisälle? Tarvitsisin siis enemmän kuin yhteen pussiin, joten toivon löytäväni sitä jostain irtomyynnistä.
Branching Out is about 55 cm/22 in long at the moment, pre-blocked.* Not that much to go, since the person I`m knitting it for doesn`t likes her scarves rather short. I think I`ll block it at 60 cm/23.5 in and see if I need to knit more. That means that despite all slacking around, I`m in quite a good place when it comes to Christmas presents - I hope. (Though I have this habit of thinking sewing takes much less time than it actually does, so I might want to start doing something about that as well. Only at the moment even thinking about sitting at sewing machine makes my back and shoulders ache.)
*I`ve actually knit more than that, but then I`ve also been tinking it - for a while it seemed like I didn`t make any actual progress. Note to self: I`m not ready to knit lace while chatting with friends.
Bloggaaminen on ihanaa: paitsi, että toisten blogeja lukiessa opin paljon uutta, saan neuvoja kun niitä tarvitsen. Paljon kiitoksia Zeskalle, joka ystävällisesti antoi vinkkejä pitsin neulomiseen edellisen postin kommenteissa (lisäksi erittäin nopeasti, kommentti oli tullut bloggaamista seuraavana aamuna)! Neuvoista oli todella hyötyä - ja ennen kaikkea aloin uskoa, että minun on mahdollista neuloa pitsiä. :) Niin ja kiitos myös Uhoavalle gnulle, jonka kommentin luin juuri ennen kuin tämän postin julkistin.
I have to say I love blogging: not only I learn a lot while reading blogs, people are nice enough to comment and give advice when I need it. This time a big thank you goes to Zeska, who kindly shared some tips on lace (in last posts comments), and real quickly too. It means a lot to me.
Koska bloggaamattomasta harmahtavanvihreästä pitsistä on mahdoton saada hyvää kuvaa harmaatakin harmaampana päivänä, esittelen teille sen sijaan uuden, toistaiseksi nimettömän ystäväni:
Because it`s impossible to take a good photo of a greyish-green, non blocked lace scarf on a very grey day, I`ll introduce my new, at the moment nameless, friend:
Kyseessä oleva henkilö on siis matkalaukun nimilappu, nimikortti on toisella puolella. Mokosta (tahtoisin olla siellä töissä jos nyt pakko** olisi olla jossain myyjänä - tai oikeastaan voisin muuttaa sinne) saa mäyriksen lisäksi muitakin koiria. Nyt tarvitsee vain päästä matkoille.
**Ei millään pahalla myyjät. Oma huono työsuhteeni vain on saanut minut kaipaamaan jotain ihan muuta työtä.It`s a luggage name tag, bought from Moko, which might be my favourite shop in Helsinki (if I had ** to work as a shop assistant, I`d like to work there - or actually, I could LIVE there), but if I remember correctly, it`s originally from La Chaise Longue. There were other dogs too, at least pug and poodle. Now all I need is vacation somewhere nice.
**People who do, no offense. I`ve been one myself, but since most things sucked (still do) at the place I worked, I`d like to do something else instead.
Viime viikko oli epätavallisen sosiaalinen - ainakin tämän sinkkutytön elämässä useiden ystävien tapaaminen joka ilta on epätavallista. Tästä syystä väriterapiasukka on edistynyt vain pari riviä, joten siitä ei ole kuvaa. Sen sijaan tarjoan teille kuvan minusta, jotta ette huomaisi, ettei täällä ole mitään neulottu.
Sosiaalisen viikkoni huipentuma oli lauantain elokuva-teemajuhlat, joissa olin pukeutunut Elizabeth Tayloriksi (Kissa kuumalla katolla -leffan tyyliin). Alunperin roolihahmon piti olla ihan toinen, ja tämä asu piti pistää kasaan kiireessä, joten jos en näytä Liziltä, syytän kiireessä hankittua halpisperuukkia.* Vieraiden joukossa oli mm. Holly Golightly, Olivia Newton-John sekä Hansu ja Pirre.
*Joka alunperin oli piru-peruukki - onneksi törkeät punaiset kangassarvet sai irti vähällä vaivalla.
Last week was an unusual blur of social events - at least in this single girls life having several friends to see every evening is pretty unusual. That means the colour therapy sock has been knitted only a couple of rows, so no photo of that. I`ll show you a photo of me instead, because no doubt you`re all dying to see that! The peak of my social week was a movie-themed party on Saturday, where I was dressed up as Elizabeth Taylor (think Cat on a Hot Tin Roof Liz). Originally I had other plans for my character and had to whip this outfit together in hurry, so if I don`t look like Liz, I`m blaming the cheap last minute purchase wig.* Other people present were Holly Golightly, Olivia Newton-John and a less known member of the Corleone family, among others. *Which, by the way, was originally a devil wig - luckily I managed to remove red horns easily.
Jotain on sentään tullut neulottua. Kävin toissapäivänä Tampereella, ja koska väriterapiasukka ei yhdeksän lankakeränsä kera ole kovin hyvää matkustusseuraa, piti aloittaa jotakin uutta. Mukaan siis yksi SNY:ltä saamistani Butterfly-keristä ja Branching Outin ohjeet. Menomatkalla en neulonut kovin paljoa, ja paluumatkalla aloitin alusta (ensimmäinen yritelmäni ei ollut kovinkaan siisti) ja ehdin neuloa tämän:
I`ve knit something, though. On Monday (this week) I had to go to Tampere (a town only 176 kilometres form Helsinki) for a few hours. The colour therapy sock and the nine skeins of yarn I`m using aren`t that good company for travel, so I had to find something new to knit. So I picked a skein of Novita Butterfly my secret pal sent me and a printed pattern for Branching Out. On the way to Tampere I didn`t knit that much, and I started anew on the way back home (my first attempt didn`t look that good). This is what I knit:
Pendolino on tosi nopea, ja minä olen tosi hidas neulomaan pitsiä.
Those pendolino trains go really fast - and I`m a slow lace knitter.
En ole vielä varma, mitä tälle tekeleelle tapahtuu. Jostain syystä se ei minusta näytä yhtään BO:lta. Yritän ratkaista onko syynä a) lanka ei sovi tähän malliin b) pingottamaton pitsi näyttää aina kummalta c) en osaa neuloa pitsiä ja teen jotain väärin tai d) kaikki edelliset. Saatan kokeilla toistakin pitsimallia, koska lanka olisi sopivaa eräälle, joka saa minulta joululahjan ja jonka mielestä villa kutittaa (et sinä, sisko).
Tampereen reissulla tuli käväistyä Aili Jokisellakin (Lanka-aittaan en ehtinyt, mutta onpahan jotain odotettavaa seuraavalle Tampereen matkalle), mutta en oikein keksinyt hyvää tekosyytä ostaa mitään (!) - menin varmaan sekaisin langan määrästä. Tai no jotain ostin, mutta sitä en voi näyttää täällä, kun se liittyy ehkä salaiseen neuleystävään.
Niin ja SNY, KIITOS siitä ihanasta Nalle Puh -kortista! Olin tosi kiireinen silloin kun se saapui, ja kiittäminen unohtui sen takia, vaikka se on kiinni peilin reunassa mistä näen sen usein.
Don`t know what`s going to happen to this, though. For some reason it doesn`t look very much like a BO should, to me. I`m trying to decide if it`s because of a) the yarn that doesn`t give credit to the pattern b) the fact that this is non-blocked lace or c) I suck at knitting lace and I`m doing something wrong or d) all. I might give a try to another lace pattern as this yarn would definitely suit someone who`s getting a Christmas present from me and thinks that wool is itchy (not you, sis).
While in Tampere I managed to check out one of the yarn stores which is often mentioned in Finnish blogs. I didn`t buy anything (!) - I think I was a bit overwhelmed by all the yarn there. Oh, ok, I bought a little something, but it having possibly something to with my secret pal, I`m not going to show it here.
...ainakin vähäksi aikaa.
...at least for a while.
On kivaa kun on lunta, mutta jotenkin en ollut vielä oikein varautunut siihen - kaikki kävi niin äkkiä! Katsokaa vaikka:
It`s great to get some snow here, but I wasn`t really prepared - it happened so fast!
Sunnuntaina 29.10. ruusu kukkii Töölössä.
Rose in bloom on Sunday, 29th October.
Keskiviikkona 1.11. lunta Kalliossa.
Snow on Wednesday, 1st of November.
Tosin täällä Helsingissä sitä lunta ei tietenkään ole paljoa, ainakaan kantakaupungissa. (Joillain muilla on hienompia ennen - jälkeen kuvatuksia, en tiedä mistä päin.) Entinen kotikaupunkinikin näyttää aika paljon talvisemmalta.
Though it didn`t snow that much in Helsinki, especially compared to other parts of Finland (Have no idea where these before - after pics are from, but they`re great.) My old hometown looks quite a lot more wintry, too.
Talven saapumisessa on lumen tuoman valoisuuden lisäksi muitakin kivoja puolia, kuten uudet talvisaappaat. =) Keskiviikkoaamuna kaikki talvikengät oli vielä laatikoissaan kesäsäilössä, ja olen viivyttänyt uusien saappaiden ostamistakin* tähän asti. Onneksi onnistuin löytämään nämä netistä bongaamani saappaat!
*Ei sillä, ettenkö pitäisi kenkien ostamisesta. Täydellisen Parin löytämiseen vain saattaa mennä vähän aikaa... Olen kai vähän ...valikoiva. Sen siitä saa kun on töissä kenkäkaupassa.
Besides the light that snow brings into the dreary city, other nice things have arrived with winter, namely my new boots. =) On Wednesday morning I still had all shoes suitable for winter in their boxes in the wardrobe, and I`d been putting off buying new boots* - I`m so happy I managed to find these after drooling over them in the net!
*Not that I don`t like buying boots or any kind of shoes. It`s just that finding The Perfect Pair can take a bit of time. I`ll admit being a little picky - that`s what you get having a job as a shop assistant in a shoe shop.
Liittyen etäisesti käsitöihin, Kotivinkki Joulu saapui tänään. Sopivasti lumen kanssa, jotta voin ajatella jouluisia ajatuksia ja ehkä tehdä jotain joululahjojen suhteen sen sijaan, että vain ajattelen niitä. Jotenkin minulla piti olla viikkoja aikaa ommella ja neuloa... Valitettavasti minulla parhaat ideat usein syntyvät viikkoa ennen joulua.
Anteeksi te, jotka ette vielä halua ajatella joulua. Olen yksi niistä ihmisistä - toivottavasti en ainoa - joka saattaa kaivata joulua heinäkuussa, ja vaikka tämä tyhmältä, päätin lahjapaperin ja nauhojen värit tälle vuodelle tammikuussa. Kyllä, minulla on eri 'teema' eri vuodella mitä tulee lahjojen paketoimiseen (en tiedä kuulostanko enemmän kontrollifriikiltä vai vain todella oudolta). En tosin ostanut paperia tammikuussa. Mutta minustakin on vähän ahdistavaa, että joulutavarat ovat osittain jo saapuneet kauppoihin, Kampissa laitettiin tänään joulukoristeita paikoilleen. Ja joulumusiikin soittaminen kaupoissa pitäisi lailla kieltää muulloin kuin kaksi viikkoa ennen joulua!
On a more crafty note, a christmas magazine I order (published once a year) arrived today. Just in time with snow to make me think christmassy thoughts and maybe do something instead of thinking about Christmas presents. Somehow I thought I have all this time to knit and sew... Unfortunately I tend to get the best ideas about a week before Christmas. Those who really don`t want to think about Christmas yet, please bear with me. I`m one of those persons who can miss Christmas in July -please tell me there are others-, and although this sounds silly, I chose the colours for this years wrapping paper and ribbons in January. Yes, I have 'themes' when it comes to wrapping paper and such (I don`t know if I come across as anal retentive or just nutter). Didn`t buy the paper then, though. But even for me it can be a bit overwhelming that the Christmas paraphernalia is put up in the department stores at the moment - and I really wish we`d have a law about playing Christmas music only a couple of weeks before the day.
Flunssa jatkuu. En ole yhtään terveempi. Ehkä sairaampi. Nukuin puolillepäivin, en edes kuullut herätyskelloa (onneksi en ollut menossa töihin). Pää täynnä räkää. En kykene tekemään muuta kuin katsomaan loput Lostin ykköskaudesta dvd:ltä.
Not well yet. Not even better. Probably worse. Slept til noon, didn`t even hear the alarm clock (luckily it was not work day today!). Head pounding (can`t even think of a headline). Plan to watch the rest of the season 1 Lost dvd`s and do nothing else.
Toivottavasti tämä ja sen kaksossisko auttaa: Rowan Cashsoft Aran (57% erittäin hienoa merinovillaa, 33% mikrokuitua, 10% kashmiria). Menitasta. NIIIIIN pehmeää! Silittelen sitä Lostia katsoessani.
Hope this and it`s twin sister will help: Rowan Cashsoft Aran (57% extra fine merino, 33% microfibre, 10% cashmere). It`s SOOOO soft! I`ll fondle it while watching Lost.
Lähetys päättyy linkkiin WIP-kuvaani flickr-ryhmässä.
I leave you with a link to my photo in WIP flickr group.
